Arvoisa kulkija,

katselet juuri Suomen leijonaa, itsenäisen valtakunnan symbolia. Se on koottu siitä raudasta ja teräksestä, jota putosi Parikkalan metsiin ja pelloille, kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi kesäkuussa 1041.

Talvisodan päätyttyä 1940 suomalaiset rakensivat uuden rajan tuntumaan tähystystorneja muun muassa Joukion kylään. Kun maittemme välit uudelleen kiristyivät, Neuvostoliiton armeija pyrki tuhoamaan nuo tornit tykistö- ja kranaatinheitintulella sekä lentopommituksin.

Nämä rajaseudun tapahtumat säilyivät Kangasalavan tilalla Joukion kylässä tuolloin kasvavan pojan mielessä. Mieheksi vaartuttuaan hän keräsi yli 60 vuotta maassa lojuneita sirpaleita. Ajanmyötä heräsi haave rakentaa sirpaleista jotain, mikä kertoisi menneistä vuosista.

Leijona sirpaleet on kiinitetty toisiinsa hitsaamalla ja se seisoo kuusituumaisen tykinammuksen päällä. Päänä on palopommin osa ja kruununa kranaatin heittimen ammuksen pyrstöosa.

Tämä koruton muistoesine kertoo vaikuttavasti sen tekemiseen osallistuneiden rakkaudesta isänmaata ja kotiseutua kohtaan.

Leijonan syntysanat on lausunut Aimo Heinonen ja taiteellisesta suunnittelusta vastannut Eini Saukkonen.